linja-autojen ja rakkauden perässä voi juosta tai odottaa seuraavaa

Elämä vois olla onnea, kun on täyttänyt maanantaina 18, juhlinut moneen otteeseen rakkaiden ihmisten kanssa ja suuremmat juhlat vielä edessäkin päin. Ja elämä vois olla onnea kun on kolmen viikon poissaolon jälkeen muuttanut jälleen kotiin ja on siivonnut huoneen ja saanut pidettyä hetken ihanaa järjestystä yllä. Se voisi olla onnea kun kynttilät palavat ja kaunis pianomusiikki säestää rauhallista iltaa, kynttilät tuovat tuoksua ja turvaa ja tekee pimeydestä hetkeksi ihan ok asian. Onnea voisi olla myös se, että koko päivän jännittämisen jälkeen autokoulun teoriakoe meni kuin menikin ekalla läpi ja saatan saada ajokortin jo ensiviikolla. Ja että englanti lähti matkaan yyteeällään ämmänä ja sellaisena tulee varmaan takaisinkin, samoin ruotsi ämmänä mutta voisi ehkä palata jopa eenä.
Onnea voisi olla että vaikka päivä sai sekä itkuisen aloituksen että vielä päätöksen ja hommat ei niinsanotusti taas mennyt ihan suunnitelmien mukaan, ystävä pyöräili vielä illalla luokse käymään, toi karkkia ja tuli saunomaan ettei miun tarvi olla yksin. Onnea voisi olla että kirjoitukset on ohi ja tässä uudessa jaksossa vain 6 tuntia oikeita kouluaineita ja muuten saa keskittyä musiikkiin ja teatteriin, elämään.
Jokin miun sisällä ei silti oo kohallaan ja ei päästä onnea syvälle sisälle, mutta teen kaikkeni löytääkseni keinon raivata esteet pois tieltä. Haluun olla onnellinen taas. Ainekset miulla on jo.

 tässä mie melkeipä tunnilleen 18v !

pst huomaa uusi terve hiuksi :-)

 iha vaa koska luomu onnellista Joeta ja iha ihte hankkimaa on se hienoo xd